Enkelkellot

Sielussain kuulen enkelkelloin soivan,
joulun sanomaa ne mulle kumajaa.

Muistoissain nään mä lapsuuskodin oivan:
äidin, isän keralla taas vietän joulua.

Yllä maan soi talvisen,
ääni enkelkellojen.

Kaikkialle tiedottain:
Joulun tuon mä tullessain.

Polle valmiina jo matkaan on,
hilpeästi tiu’ut soi,
kaikki rientää joulukirkkohon,
tähtitaivas kipunoi.

Hiljaisina kuunnelkaa
enkelkelloin sanomaa,
joulua ne toivottaa
rauhaisaa.

Helkkää pienet tiu’ut

1. Helkkää pienet tiu’ut, hoi,
taas on jouluilta.
Tullessansa joulu toi
Korvatunturilta
pukin tontun nuorimman
iloisen ja nauravan
aivan vartavasten,
riemuks’ pienten lasten.

2. Helkkää pienet tiu’ut, hei,
nyt saa sukset Jukka.
Maijan luokse käärön vei
tonttu punasukka.
Jussi uuden auton saa
sur-rur-ruu se lattiaa
kiitää poikin, pitkin,
kestää kolaritkin.

3. Helkkää pienet tiu’ut, hoi,
tonttu lauluun yhtyy.
Lasten kirkkaat äänet soi,
piiriin pienet yhtyy.
Vielä aivan parraton
pukin nuorin tonttu on,
lapsi niin kuin muutkin
pikku piimäsuutkin.

4. Helkkää pienet tiu’ut, hei,
tonttu uksen sulki.
kauempaa hän viivy ei,
tunturilleen kulki.
Kiittää pukki tonttuaan
tästä joulumatkastaan.
Nukku-Matin maahan
ken käy, arvatkaahan!

Rekiretki

1. Nosta, orhi jalkaa,
rekiretki alkaa,
helkkää tiu’ut pienet, iloiset.
Tähti kirkas hohtaa,
sinne matka johtaa,
mistä loistaa valot lämpöiset.

Elää saa niin riemullisen hetken
se, ken tekee reippaan rekiretken
Orhi, parhaas koita!
Soita, tiuku, soita
hilpeät ja hauskat sävelet!

2. Orhin vauhti kiihtyy,
reessä kyllä viihtyy.
Käsi käteen eksyy, tottakai!
Tiuku kalkkaa, kilkkaa
väsymystä pilkkaa,
joka hetki on kuin sunnuntai.

Elää saa niin riemullisen hetken
se, ken tekee reippaan rekiretken
Orhi, parhaas koita!
Soita, tiuku, soita
hilpeät ja hauskat sävelet!

3. Orhi puistaa harjaa,
taivaan tähtikarjaa
kuuhut kirkas yössä paimentaa.
Juokse, hepo, juokse
kotimökin luokse!
siellä lämmin liesi odottaa.

Elää saa niin riemullisen hetken
se, ken tekee reippaan rekiretken
Orhi, parhaas koita!
Soita, tiuku, soita
hilpeät ja hauskat sävelet!

Tuu-Tikin talvilaulu

Hei oon Tuu-tikki, tein kengät itsellein.
Lumikengin halki yön mä tallaan.
Hanki narskuu huurrettuna hallaan.
Kengät liukuu vitilunta allaan.
Vilkuttelee tähdet.
Nyökkää metsän puut.

Laa-laa laa-laa leiju
lumikeiju
hämärässä
pimeässä.
Pujahtavat,
sujahtavat
piiloon koko metsän kansa
pysyen myös koloissansa.

Hei oon Tuu-tikki, tein villin hevosen.
Tein villin hevosen nelistävän
pois ennen yötä jäätä myöten laukkaa
se villi juhlallinen
ja selässään vie suuren pakkasen.

[Sitten tuli käsittämätön kertosäe.
Mitä sinä tarkoitat, Muumipeikko kysyi alakuloisena.
Minä tarkoitan että tänä iltana me
kaadamme sen selkään jokivettä, sanoi Tuu-tikki.
Silloin se jäätyy yöllä,
ja kun suuri pakkanen tulee,
se nelistää pois eikä palaa enää koskaan.]
Laa-laa laa-laa leiju…

Nyytin joululaulu

Yön satoi uutta lunta.
Se peitti jäisen maan.
Ja järvi näkee unta
vain hanki peittonaan.
Kauan odotimme, ikkunaan jäimme,
kun tähdistä kirkkaimman näimme.
Se joulun viesti on
taas kylmyyteen lämpöä saamme.
On mieli huoleton,
sillä joulu tuo valon maailmaamme.

Me kylmän unohdamme
ja talven tuiskuineen.
Ja luottaa haluamme
taas uuteen kevääseen.
Luonto lepää hetken hankien alla,
kun tuivertaa tuuli ja halla.
Vaan joulu tullessaan
myös mielemme kylmyyden poistaa.
Luo tähti valoaan,
kun se kirkkaammin pimeässä loistaa.

Syyslaulu

Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa,
illat sammuvat kylmään hämäryyteen.
Jo tule lohduttamaan, synkkä mieli pujahtaa
syksy iltani yksinäisyyteen.
Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
mitä muuten ei muistaisi lainkaan.
Nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan,
miten vähän siitä aikaan mä sainkaan.

Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu
pois kesän kukkaset syksy vie.

Etsin jotain mikä meiltä unohtunut on,
minkä löytää mä avullasi voisin.
On kesä lyhyt niinkuin haave saavuttamaton
siitä mikä oisi voinut olla toisin.
Kai tulet pian ennenkuin pimeään mä jään,
eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan.
Jos löytäisimme toisemme silloin ehkä nään
keinon, jolla vielä kaiken saamme kukkaan.

Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu…

Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin,
nyt jo turhaan sä kysyt minne vie tää.
Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin,
mutta enemmän kuin koskaan saat tietää.
Nyt majakat me näämme kun myrsky raivoaa,
tuuli vaahtopäiden äänen tänne kantaa.
Ja tärkeintä on sydämemme ääntä noudattaa
ja kaikkemme toisillemme antaa.

Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu…

Pikku Myyn laulu

Jotkut niin pelkää vettä voi että!
tai kauhunsa lapsista saa.
Toiset taas pelkää töitä ja öitä
tai päiväänsä kammoaa, haa!
Tämä tyttö ei pelkää ei sitten mitään
vaan nauraa ja juhlii ja hauskasta pitää
ja riehuu ja hoilaa ja siihen on syy:
Hän on hurmaava, kiukkuinen, pikkuinen Myy!

Jotkut niin tykkää tiskejä pestä
kun muut siitä saa näppylää
toiset taas eivät naurua kestä
ja joitakin niin hävettää, haa!
Tämä tyttö ei pelkää ei sitten mitään
vaan nauraa ja juhlii ja hauskasta pitää
ja riehuu ja hoilaa ja siihen on syy:
Hän on hurmaava, kiukkuinen, railakas Myy!

Jotkut vain tulee niin ikäviksi
ja kiire vie toisilta pään.
Jotkut muut ihan sairastuu siksi
kun ei oikein oo tuo eikä tää.
Tämä tyttö ei pelkää ei sitten mitään
vaan nauraa ja juhlii ja hauskasta pitää
ja riehuu ja hoilaa ja siihen on syy:
Hän on hurmaava, kiukkuinen, onnekas Myy!

Muumipapan laulu

Oon pappa niin kuin suurin joukko täällä
ja käyttäydyn kuin pappa käyttäytyy maan päällä.
Mä joskus oon kuin patsas rautainen
ja joskus ruoka-aikaan karkailen.
On suuret seikkailut kuin suolaa meille
ja arkipäivän kaavat kangistaa.
Ei niihin koskaan kiinni jäädä saa.
Mä juuri siksi lähden karkuteille.
Mä harjoitella siellä haluaisin
sen kuinka minä teitä puolustaisin.

Mä pyydän anteeks, mutta silti lähden.
Mä rakastan vain teitä, teen sen teidän tähden.
Ja vaikkei roistot meitä uhkaakaan,
niin tapella mä ehkä saan.
Mä aina uskollinen sulle oisin.
Oot kiltti, hyvä, vielä ahkeruus.
Mua kiehtoo outo, villi voimakkuus
ja siksi sinut vaikka ryöstää voisin
ja viedä metsään, voi se jännää oisi.
Jos tapella ees teidän tähden voisi.

– Muumipappa

PS. Tulen sitten kun tulen

Muumipeikon laulu

Niin monen monta tietä vois täällä taivaltaa,
niin monta vilijonkkaa ois hauska haastattaa,
niin monta seikkaa täällä kun tarttis ymmärtää,
miks suuri on niin suurta ja pieni pienempää.
On sinua ja minua
on vahvaa niin ja heikkoa
on monenlaista peikkoa
yks varsinkin.
Tää pieni muumipeikko kai
kun liian suuren maailman nyt sai.

Siis nurmikolle kellahdan nyt päivää viettämään,
kun aurinkokin kuumottaa kultasäteillään,
ja viisaammat saa pohtia suurta maailmaa,
kun hellepäivän lämpö jo pääni uuvuttaa.
Kun tuoksuu maa ja vihertää
ja hupsutellen muumi tää
voi olla miten miellyttää
siis olla vaan.
Yks pieni peikko pelkästään
ja vain se minkä nään on maailmaa.

Talven ihmemaa

Untuvaan retki kulkee,
siihen maan talvi sulkee,
ja kaunis on tie,
kun retkemme vie
kautta suuren talven ihmemaan

Taakse jää laita pellon,
helinää aisakellon
nyt metsä vain soi,
kun matka jo toi
holviin talven ihmemaan

Lumiukko luona portinpielen
mustin hiilihampain hymyää
Lämpö täyttää matkamiehen mielen,
säihkyvänä hanki kimmeltää

Mummon luo tiemme johtaa,
kuusi tuo siellä hohtaa,
nyt kynttilöiden nään liekit jo sen,
on mummon mökki linna ihmemaan

Valkean vaipan jo saanut on maa, se timantit hangella säihkymään saa Reessä on lämmin, ei miellyttävämmin vois ajaa

Verrata saattaa huurretta puun morsiushunnun koristeluun Aika on juhlan, ei riemulla lasten nyt rajaa

Untuvaan retki kulkee,
siihen maan talvi sulkee,
ja kaunis on tie,
kun rekemme vie
kautta suuren talven ihmemaan